Tuomarila asuinalueena

Tuomarilan pientaloalue alkoi runsaat 100 vuotta sitten kasvaa Turun radan varteen Tuomarilan aseman ympärille. Nykyisin alueellamme on edelleen paljon omakotitaloja ja rivitaloja, mutta enenevässä määrin myös kerrostaloja, varsinkin lähellä juna-asemaa.

Noin 3500 asukkaan Tuomarila on luonnonläheinen, rauhallinen ja turvallinen alue, ja siksi oikein hyvä asuinpaikka myös lapsiperheille.
 

Koulut ja päiväkodit

Tuomarilan koulu sijaitsee keskellä kylää. Koulun täysremontti ja laajennus valmistui vuonna 2022, ja siellä on nyt hienot ja toimivat tilat. Koulussa opiskele esikoululuokka sekä vuosiluokat 1–6, yhteensä noin 370 oppilasta. Sunan koulussa vuorostaan on meneillään mittava peruskorjaus- ja laajennustyö. Kouluun rakennetaan tilat 480 oppilaalle aiemman 300:n sijaan. Tavoitteena on, että koulu olisi käytössä jälleen syyslukukauden 2026 alkaessa.

Tuomarilan alueella toimii kolme kaupungin päiväkotia: Tuomarilan, Luhtaniityn ja Hösmärinpuiston päiväkodit. Alueella toimii myös yksityinen päiväkoti Tuomarilan Helmi.
 

Leikkipuistot

Pitkänotkon leikkipaikka sijaitsee urheilukentän vieressä Pitkännotkontien ja Sunankaaren risteyksen läheisyydessä. Sunan koulun lähellä hyvin lähellä Tuomarilaa on suuri, puistomaisessa ympäristössä sijaitseva Ankkapuisto, jossa on leikkivälineiden lisäksi iso nurmikenttä pallotteluun yms.

Varsin lähellä on myös suuri Suvelan asukaspuisto Kirstintien varressa. Päiväkotien ja koulun pihojen leikkipaikat ovat käytettävissä iltaisin ja viikonloppuisin.
 

Liikunta

Tuomarila rajoittuu etelässä Espoon keskuspuistoon, jossa on hienot ulkoilumahdollisuudet, luontopolkuja, maastopyöräilyreitti ja talvisin lumitilanteen salliessa myös latuja. Puiston reunalla lähellä Tuomarilaa sijaitsevat vuonna 2021 rakennetut kuntoportaat.

Pitkännotkontien ja Sunankaaren risteyksen läheisyydessä on aidattu hiekkakenttä, jossa voi harrastaa esimerkiksi jalkapalloa silloin, kun se ei ole varattu koulun tai seurojen käyttöön. Keski-Espoon urheilupuistossa radan pohjoispuolella on täysimittainen jalkapallokenttä.

Ohjatusti jalkapalloa voi harrastaa seuroissa, kuten EBK tai FC Honka. Urheilupuistossa sijaitsee myös jalkapallohalli EBK-Honka Areena, joten harjoituspaikka on tarjolla myös talvikaudeksi.

Tuomarilan Urheilijat järjestää salibandytoimintaa eri-ikäisille lähikoulujen liikuntasaleissa. Koulujen liikuntatiloissa järjestetään myös muuta ohjattua liikuntaa asukkaille.

Keski-Espoon uimahalliin on Tuomarilasta matkaa pari kilometriä.
 

Kaupat

Alepa Tuomarila sijaitsee osoitteessa Pitkännotkontie 27. Myös Alepa Kirstintie (Kirstintie 19–21) ja K-Market Kuurinniitty (Kuurinmäki 1) sijaitsevat lähietäisyydellä.

Isommat päivittäistavarakaupat ja myös koko joukko erikoisliikkeitä sijaitsee Espoon keskuksessa kahdessa vierekkäisessä kauppakeskuksessa Entressessä ja Espoontorilla, mm. S-market, K-Supermarket, Lidl, apteekki, Alko, Tokmanni ja muutamia vaatekauppojakin. K-ryhmä suunnittelee uutta Citymarkettia Espoontorin liikekeskukseen. Myös Kauniaisten kaupat ja palvelut ovat vain muutaman kilometrin päässä.

Lähimmät Prismat ja Citymarketit ja suuri joukko erikoisliikkeitä löytyy isoista kauppakeskuksista, joista lähimmät ovat Iso Omena Matinkylässä, Sello Leppävaarassa ja Lippulaiva Espoonlahdessa. Näihin kaikkiin on matkaa kymmenkunta kilometriä.
 

Liikenneyhteydet

Tuomarila on pääkaupunkiseudun yhteisen liikennejärjestelmän piirissä. Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n puhelinsovelluksella voi ostaa matkaliput, ja reittiopas kertoo, miten pääset nopeimmin perille, kun annat lähtö- ja päätepisteen ja suunnitellun lähtö- tai perilläoloajan.

Ylivoimaisesti nopein yhteys Helsingin keskustan ja Tuomarilan välillä on lähijuna, joka tuo Helsingin päärautatieasemalta Tuomarilan asemalle 22 minuutissa. Junia kulkee vuorokaudenajasta ja viikonpäivästä riippuen pari kolme tunnissa. Leppävaaran ja Tuomarilan välinen junamatka kestää 10 minuuttia.

Bussi 224 lähtee Tuomarilan aseman vierestä Kulovalkean puolelta Espoon keskuksen kautta Sunaan ja Tuomarilaan, josta edelleen Kauniaisiin ja Leppävaaraan. 224b ajaa vain Kauniaisiin, jossa on kätevä siirtyä lähijunaan.

Bussilinja 118 Espoon keskuksesta Tuomarilan, Kuurinniityn ja Suurpellon kautta Urheilupuistoon ja Tapiolaan on käytännössä nopein yhteys metroon.

Tuomarila sijaitsee Turunväylän läheisyydessä, joten omalla autoilla pääsee sujuvasti sekä itään että länteen – toki ruuhkatilanteesta riippuen – ja kehäteiden kautta myös muihin ilmansuuntiin.
 

Kulttuuri & tapahtumat

Tuomarila-seura järjestää syksyisin Elokuvapäivän Tuomarilan koululla. Elokuvaharrastuksella on Tuomarilassa pitkät perinteet, kun Tuomarilan VPK-talolla toimi vuodesta 1978 vuoteen 2011 asti Kino Tuomarila. Tuomarila-seura järjesti Kino Tuomarilassa Elokuvaviikkoja vuodesta 2005 alkaen vuoteen 2012 saakka. Tämän jälkeen perinne on jatkunut Tuomarilan Elokuvapäivän muodossa.

Syksyllä 2024 Tuomarila-seura järjesti yhdessä Tuomarilan Koti- ja Kouluyhdistyksen kanssa Tuomarilan kyläpäivän, jonka ohjelmassa oli mm. leikkimielinen DomiRace-kilpailu, kirpputori, tv:stä tuttu laulaja Marina yhtyeineen sekä kahvila. Tapahtuma toteutettaneen seuraavinakin vuosina.

Keväisin seura järjestää Tuomarilan siivouspäivän eli kadunvarsien roskienkeräystalkoot. Talkoolaisille tarjotaan grillimakkaraa ja kahvia, lapsille mehua ja pikku herkkuja.

Säännöllistä ja runsasta kulttuuritarjontaa on hyvien kulkuyhteyksien päässä Leppävaarassa, Matinkylässä, Tapiolassa ja tietenkin Helsingissä.
 

Haluaisitko kasvattaa omat vihanneksesi ja leikkokukkasi?

Jos perheessä on viherpeukaloita, puutarhaharrastukseen on mahdollisuus ilman omaa pihaakin. Tuomarilassa, Keskuspuiston reunassa, on kaupungin viljelypalsta-alue, josta voi vuokrata palstan omaan käyttöön. Viljelypalstojen maapohja, salaojitukset ja kasteluvesijärjestelmä on uusittu sekä savinen pintamaa vaihdettu ruokamultaan vuonna 2023, joten palstat ovat nyt erinomaisessa kunnossa. Palstan vuokrausjonoon voi ilmoittautua sähköpostitse: vipa@espoo.fi

Alueen luonnonläheisyyys tuo viljelijöille myös omat riesansa: täällä on paljon kauriita ja rusakoita, välillä supikoiriakin, joilta viljelykset on syytä suojata sekä pihoissa että palstoilla.

Kurkistus Tuomarilan historiaan

1900-luvun alussa Tuomarilassa oli vain metsää ja maatilojen takamaita. Maat kuuluivat Domsin, Sunan, Dahlin, Jofsin ja Kirstin maatiloille. Varsinaisen Tuomarilan kylän syntymiseen oli sysäyksenä rautatien rakentaminen. Ratatyöt toivat suuren määrän eri ammattien työmiehiä Espoon alueelle. Jotkut heistä jäivät perheineen pysyvästi asumaan paikkakunnalle.

Radanrakennus toi uusia asukkaita Tuomarilankin alueelle 1900-luvun alussa. Vanhin alueella säilynyt rakennus on Brännbackan torppa rautatien ja moottoritien kainalossa.

Tuomarilan kehitys voidaan jakaa kolmeen aikakauteen: maatalous-Tuomarilaan, omakoti-Tuomarilaan ja moderniin Tuomarilaan. Pääkaupunkiseudun rakentuminen, Espoon kasvu, rakentamismahdollisuudet Tuomarilassa ja liikenneyhteydet ovat muokanneet Tuomarilan kehityksen ja kasvun nykyiseksi viihtyisäksi asuinalueeksi, jossa on säilynyt kylämäinen yhteisöllisyys.
 

Maatalous-Tuomarila

Maatalous-Tuomarilassa on asuttu 1900-luvun alkuvuosista lähtien viiden maatilan Dahlin, Domsin, Jofsin, Kirstin ja Sunan tilojen alueilla. Tuomarilan ja Domsbyn nimi juontaa alkunsa Domsin tilasta, josta sanasta on syntynyt myös lempinimi Domi. Maatalous oli vallitseva elinkeino.

Vuonna 1902 valmistuneelle Helsingin-Turun rautatielle saatiin Tuomarilan seisake vuonna 1931. Maanteitse Tuomarilaan ajettiin Kauniaisista tulevaa tietä pitkin tai Espoon kirkon suunnasta. Kylänomaista asutusta alkoi syntyä rautatien rakentamisessa tarvittavien työmiesten asuttamisen ja sittemmin radan aikaansaamien parantuneiden liikenneyhteyksien pohjalta.

Maatilojen maita palstoitettiin ja tontteja ostettiin. Toisen maailmansodan ja Porkkalan vuokra-alueen jälkeinen siirtoväen asuttaminen kasvatti asukasmäärää. Alun perin asukkaat olivat pääosin ruotsinkielisiä, mutta useimmat muuttajat olivat suomenkielisiä. Kansakoulu perustettiin, tuli kauppoja ja työpaikkoja syntyi. Urheilu- ja yhdistystoiminta aktivoituivat ja VPK:n talo rakennettiin talkoilla. Maatilat väistyivät hitaasti ja Tuomarila muodostui kyläksi.
 

Omakoti-Tuomarila

Omakoti-Tuomarilan ajanjakso keskittyy 1950–90-luvuille. Pääkaupunkiseudun kasvu ulottui Espooseen, jolloin maalaiskunnasta tuli ensin kauppala vuonna 1963 ja kaupunki 1972. Tällöin maankäytön perusteellisempi suunnittelu voimistui ja alueiden rakentaminen kiihtyi.

Monien vaiheiden ja erimielisyyksienkin jälkeen alueen ensimmäinen laaja asemakaava, Tuomarila I, vahvistettiin 31.1.1981. Vesijohtoja ja viemäreitä rakennettiin, joskus katujakin ja katuvaloja. Voimakkaasti kasvavalla Espoolla oli runsaasti investointitarpeita ympäri laajaa kaupunkia, erityisesti Tapiolassa ja muilla uusilla kerrostaloalueilla, eikä omakotialueille useinkaan riittänyt rahaa.

Helsinkiin johtava uusi Turun moottoritie avattiin 1962, ja monien aktiivisten toimenpiteiden jälkeen saatiin Tuomarilan kohdalle oma liittymä 1990-luvun alkaessa.

Tuomarilaan muutettiin, koska voitiin ja osattiin rakentaa omakotitaloja sekä nauttia alueella omasta rauhasta ja luonnon läheisyydestä. Tuomarilalaiset asuvat Arvostetulla alueella, niin kuin dokumentaristi Lasse Naukkarinen osuvasti kuvaa Tuomarilaa elokuvassaan.
 

Moderni Tuomarila

Moderni Tuomarila kasvoi ja kehittyi viime vuosikymmeninä. Vaikka omakotiasutus on säilynyt keskeisessä asemassa, monet vanhat ja isot omakotitontit on kaavoitettu kerrostalo- ja rivitaloalueiksi. Radan pohjoispuolelle on syntynyt kokonaan uusi kerrostaloalue, Kulovalkea.

Tuomarilan alueella on suhteellisen vähän työpaikkoja, mutta parantuneiden liikenneyhteyksien vuoksi autoilla, busseilla ja junilla pääsee eri puolille Espoota sekä Helsinkiin ja miksei Vantaallekin, tosin yhä ruuhkautuvia väyliä käyttäen.

Takaiskujakin on koettu alueen vanhojen kauppojen lopettaessa kaupunginosakeskusten suurten markettien puristuksessa sekä rautatieasemarakennuksen ja alueen ylpeyden, VPK:n talon ja sen elokuvateatterin, sulkeutuessa. Purkutuomion saanut talo menetettiin lopullisesti tuhopoltossa keväällä 2024. Televisio ja tietotekniikka internetteineen ovat ajaneet monen nuoren harrastuksissa urheilun, palokunta-aatteen ja muiden vapaa-ajan harrastusten edelle.

Tuomarilan väestörakenne on nuorentunut kerrostalojen tarjotessa asumisvaihtoehtoja iäkkäiden lisäksi nuorille, mutta omakotiasutuksen ja alueen yhtenäisyyden luonne ovat säilyneet vahvoina.

Tiesitkö, että

• Suomenkielisen opetuksen puuttuessa Tuomarilaan perustettiin yksityinen suomenkielinen koulu 1930-luvun lopulla.
• Tuomarilassa sijainneessa hajuvesitehtaassa valmistettiin sodan aikana ruutia.
• Seura- ja kulttuurielämää iltamineen ja elokuvateattereineen vuosikymmeniä elävöittänyt 
  VPK-talo oli rakennettu talkoilla. 
• Tuomarilassa on sijainnut nykyisten kuntoportaiden paikalla hyppyrimäki, jonka iltamäet olivat suuria tapahtumia.
• Tuomarilassa ovat asuneet muun muassa iskelmätähti Laila Kinnunen ja elokuvaohjaaja Mika Kaurismäki.

Lue lisää entisajan elämästä kotikylässämme Tuomarila-seuran 50-vuotisjuhlan kunniaksi talkootyönä kootusta historiikista Pihkassa Tuomarilaan – Kaupunginosan tarinoita. Historiikin voit ostaa edulliseen 5 euron hintaan Tuomarilan Kukasta (Tuomarilankatu 6).